perjantai 11. heinäkuuta 2014

Lankkarilla


Tässä postauksessa on ollut kuvat jo valmiina pitemmän aikaa ja kuvien välissä lukenut tekstiä tekstiä lisää tekstiä huonoja kuvia tekstiä. Kertoo jotain mun aivotoiminnan aktiivisuudesta tällä hetkellä. Ja kuvatkin on tosiaan huonoja, puhelimella näpsittyjä.




Yksi päivä mies tuli töistä kotiin ja ehdotti eväsretkeä Langinkoskelle. Tyttöä ei tarvinnut kahta kertaa houkutella, jos se saisi päättää meillä olisi eväsretkipäivä joka päivä.



(Tässä välissä Poikanen heräsi ja ajatus katkesi. Ihme päivä tänään, tyyppi valvoi melkein koko päivän ja otti vaan pieniä torkkuja välillä. No nyt se on onneksi yöunilla jo. Nukkuu muuten pääsääntöisesti tosi hyvin edelleen, yötkin läpeensä ja herää vasta aamulla. Kivaa. Älä pliis mene ohi tämä vaihe!)



Mutta siis se Langinkoski. Aivan ihana paikka! Siellä on keisarillinen kalastusmaja mutta ei siitä majasta niin väliksi, ulkona siellä se ihana on. Suojeltua satumetsää, kivien ja kallioiden välissä pujottelevia jokihaaroja, kuohuvaa vettä ja rauhallista vettä, kaarisiltoja, metsäpolkuja ja vihreää valoa.




Miehen lapsuuden leikkipaikkoja.




Mentiin isoa siltaa kosken toiselle puolelle jossa on hyvä kahlailuranta.
 



Tai uimaanhan nuo lopulta päätyivät kun Tyttö mulasi vaattensa märäksi. Mikäs siinä, hoitolaukusta löytyi kuivat vaatteet. Siitä tietää että on ollut kivaa kun kiukku tulee vasta sitten kun pitäisi lähteä, lohdutukseksi käytiin eilenkin uimassa. Ja huomenna mennään muinaismarkkinoille ja miehellä on kesäloma, jej!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista aina ja kovasti! Jokainen uusi kommentti olisi ehdottomasti kuperkeikan paikka, jos vain osaisin sellaisen tehdä. Ethän kuitenkaan mainitse minun tai perheenjäsenteni oikeita nimiä kommentissasi vaikka tunnistaisitkin meidät!